psychotropic
zone
line

Sun Dial haastattelu (20.03.2003)

Gary RamonEnglantilainen Sun Dial on ollut yksi suosikkiartisteistani noin kymmenen vuoden ajan. He ovat voittaneet puolelleen paljon faneja ympäri maailmaa 60-luvulta, kraut rockista ja uudesta aallosta vaikutteita saaneella psykedeelisellä rockillaan. Tämä legendaarinen yhtye julkaisi 90-luvun alkupuolella viisi loistavaa studiolevyä, yhden liven ja lukuisia sinkkuja ja 12-tuumaisia. Nyt yhtye on jälleen aktivoitunut, joten oli aika kysyä muutama kysymys Gary Ramonilta, joka on bändin johtaja, laulaja ja kitaristi.

Milloin aloitit kitaran soiton ?Mitkä olivat tuolloiset vaikuttajasi?

Gary Ramon: Minulla oli akustinen kitara, kun olin 10, mutta en oikein tullut sen kanssa toimeen alun perin. Sain toisen akustisen 13-vuotiaana ja tajusin voivani soittaa sitä paljon paremmin vasenkätisesti. Ja ennen kaikkea, yritin vain virittää sen niin, että saisin aikaiseksi mielenkiintoisia ääniä. Se ei ollut edes kovin tavanomainen viritystyyli -ja sitten opin virittämään sen kunnolla- ja hävitin kaikki aluksi tekemäni kappaleet! Mutta musiikillisesti, vaikutteet tulivat jutuista kuten Beatles/Pink Floyd/Led Zep/Hendrix/Sex Pistols...

Mikä oli ensimmäinen bändisi, ja milloin se oli? Minkälaista musiikkia te soititte?

Ensimmäisessä koulubändissäni oli samat tyypit kuin Other Way Outilla. Se oli meidän ensimmäinen bändimme -se oli hyvin avoin ja kokeellinen järjestely. Jälkeen päin katsottuna, meistä oli vaan mukavaa saada aikaan kovaa meteliä, mutta me kehityimme ja jopa nauhoitimme joitain mahtavia juttuja studiossa (tämä oli ensimmäinen kerta kun olin kunnon studiossa). Ehkä ne pitäisi julkaista joskus… Musiikillisesti se oli jollain tavoilla kuin 70-luvun kraut rock -yhtye, mutta hieman uutta aaltoa myös. Se oli musiikillisesti aivan jotain muuta kuin mitä silloin oli, koska kyseessä oli kuitenkin 80-luku!

Milloin Modern Art alunperin perustettiin? Keitä bändissä soitti?

Minä perustin sen 80-luvun puolessa välissä, ja se oli pääasiassa vain nimi, jota käytin itse, koska minulla ei ollut varsinaista bändiä tuohon aikaan -vaikkakin soitin kyllä tuolloin monissa muissakin bändeissä. Näistä yksi oli toinen koulubändini The Lord, joka oli psykedeelinen, ja toinen bändi oli nimeltään Mystery Plane, joka oli paremminkin garagea kuten the Cramps, ja soitin tuohon aikaan myös Anthony Cloughin bändissä WeR7, mikä oli melkoisen kokeellista. Modern Art olin varsinaisesti minä, mutta luullakseni kaikki jotka soittivat alunperin Sun Dialissa, soittivat myös joskus Modern Artissa. Kokoonpano oli hyvin väljä, eikä bändi esimerkiksi koskaan keikkaillut.

Milloin ja miksi aloit soittamaan psykedeelistä musiikkia?

Gary RamonGary Ramon: Rupesin digailemaan sitä oikeastaan hyvin varhain. Ostin paikallisesta, Walthamstowissa sijainneesta levykaupasta nimeltään Small Wonder käytettynä A Nice Pairin, Pink Floydin tupla-julkaisun Piper at The Gates of Dawnista ja Saucerful of Secretsistä, kun olin 12/13. Tuo levykauppa oli todella hyvin esoteerinen paikka: paljon suitsukkeita. Omistaja oli selkeästi aika-matkannut vuodelta 1969, mutta kaiken hippivibojen keskellä oli kaikenlaisia punkkisinkkuja roikkumassa seinällä. Se oli mahtava paikka hengailla. Ja siitä lähtien olin koukussa. Tämä oli 70-luvun loppua/80-luvun alkua, ja yksi opettajistani myös lainaili minulle outoja kraut rock -levyjä Ash Ra Templeltä ja muilta, ja kiinnostukseni vain kasvoi. Jonkinlainen sekoitus punkkia/uutta aaltoa ja vanhan tyylistä psykeä jne.! Ostelin myös halpoja levyjä kummilta bändeiltä. Yksi 25 pencellä tai neljä punnalla, silloin oli mielestäni kyse hyvästä diilistä. Mutta hankin levyjä bändeiltä kuten Bulldog Breed, Nirvana ja Gong -kaikki muoveissa mutta poisto/halpislaatikossa. Tätä tavaraa, joka nyt on omaisuuksien arvoista, oli silloin hyllyittäin. Oli niitä muitakin, mutta en säilyttänyt suurinta osaa.

Miksi ja milloin Modern Art hajosi?

Modern Art julkaisi kaksi levyä, ja minä vain ajattelin, että se oli projektina saavuttanut päätepisteensä.

Kuinka Modern Artista muodostui Sun Dial? Oliko tähän mitään erityistä syytä? Onko Sun Dial soittanut paljon Modern Artin materiaalia?

Minä vain halusin sulkea sen projektin…ja perustaa elävämmältä kuulostavan yhtyeen, joka voisi lähteä ja soittaa livenä. Sun Dial herätti henkiin vain yhden Modern Art -kappaleen "All Aboard The Mind Train" (sikäli kuin muistan), joskin pari juttua samplattiin Libertine -albumille!

Monet pitävät Sun Dialin Other Way Out -levyä yhtenä neo-psyken kohokohtana. Kuinka suhtauduit levyyn sen julkaisun aikoihin? Entäpä nykyään?

Viime vuosina levy on herättänyt aika paljon enemmän huomiota -enkä ollut kuunnellut sitä vuosiin -joten kuuntelin sen läpi tässä äskettäin, ja mielestäni se on kestänyt hyvin ajan hampaissa. Mielestäni se on nöyrä levy -ei yritä olla mitään, mitä se ei ole. Olin siihen hyvin tyytyväinen nauhoitusten jälkeen. Se oli jännittävä tehdä, ja sai varmuudella aikaan paljon hyvin reaktioita kaikilta, joille se silloin soitettiin. Oli kiva saada tietää, että Alternative Press äänesti sen kaksi vuotta sitten 90-luvun parhaan kymmenen levyn joukkoon, ja Mojo -lehti julisti hiljattain sen suurimmaksi tuntemattomaksi psykedelia -albumiksi. Johtuen tästä kaikesta, minä haluan nyt jatkaa ja soittaa taas. Emme aikoinaan soittaneet koskaan livenä OWO:a -paitsi kappaleen "Exploding in Your Mind"- koska en uskonut meidän pystyvän siihen. Nyt tiedän, että me pystymme -ja niin me teimmekin! Palatakseni taas kysymykseesi, nautin taas tästä levystä, ehkä jopa enemmän kuin silloin kun se alunperin julkaistiin.

Mitä bändejä kuuntelit säveltäessäsi OWA:a? Yritittekö kuulostaa 60-luvun psykedeeliseltä rockilta?

No, meillä oli vain jotain laitteistoa talossani, ja me pistimme kamat pystyyn ja soitimme. Niin se vaan oli. Meillä oli primitiiviset kamat. Ei ollut mitään suurta suunnitelmaa. Minulla oli joitain riffejä ja biisinpuolikkaita, ja siitä homma pikkuhiljaa sai muotonsa. Pyysin Anthony Cloughia tuomaan mukanaan hänen kummat ja oudot instrumenttinsa, huilut jne., ja me käytimme niitä, mitä meillä oli. Mitä musiikkiin tulee, luulisin, että kuuntelimme kaikkea kuten Stone Roses, Happy Mondays, Inspiral Carpets ja tietenkin Hendrix, Floyd, Can. Emme koskaan ajatelleet haluavamme kuulostaa 60-luvun rockilta, koska en vieläkään tajua, mitä järkeä siinä olisi. Rakastan todella sitä, miten bändit olivat silloin kokeellisempia. Joten minuun vaikutti paremminkin se mitä tuotettiin, kuin mikään yksittäinen bändi.

Onko OWA:n ja Return Journeyn ajoilta olemassa mitään julkaisematonta materiaalia?

Me nauhoitimme silloin paljon matskua -luultavasti enemmän kuin Return Jorneylle, jonka piti itse asiassa olla meidän toinen levymme! Esimerkiksi "Visitation" -kappaleesta on jossain 15-minuuttinen versio, ja luullakseni toiset kuusi kappaletta, mutta en tiedä, millaisia ne ovat, koska en ole kuunnellut niitä nyt kymmeneen vuoteen!

Tanskalaisen Adventure -lehden kahden LP:n kokoelmalla on loistava, vuonna '91 äänitetty live-versio kappaleesta "Sunstroke/Mind Train". Myös soundi on erinomainen, mikä saa minut miettimään, nauhoitettiinko koko keikka? Mitkä ovat mahdollisuudet saada joskus varhaiselta Sun Dialilta live-levy?

Koko tuo keikka (luullakseni) eräässä mestassa Lontoossa'91 nauhoitettiin. Luulisin, että toinenkin kappale "Let It Go" tuolta samalta keikalta julkaistiin Reflecterin mukana tulleella ilmaissinkulla. Me nauhoitimme suurimman osan keikoistamme vaihtelevan tasoisesti. On mahdollista, että jossain vaiheessa julkaisemme näistä jotain.

Näyttää siltä, että Reflecterillä tyylinne muuttui. Minusta se on enemmän indie/kitara rock -tyyppinen, vaikkakin edelleen oikein hyvä ja psykedeelinen levy. Mitä mieltä olet tästä?

Gary RamonGary Ramon: Meillä oli kokonaan uusi kokoonpano, ja menimme studioon tuottajan kanssa nauhoittamaan sitä. Tähän mennessä mukaan oli tullut paljon lisää tyyppejä, jotka yrittivät luullakseni vaikuttaa soundiin jollain tapaa. Kuuntelin alkuperäiset Refleterin biiseistä tehdyt demot, ja ne ovat paljon enemmän Other Way Outin hengessä. Albumi tehtiin nopeammin kuin Other Way Out, joten jo tästä syystä jouduimme varmaan kulkemaan oikopolkuja ja tekemään kompromisseja -joka vuorostaan vaikutti hieman soundiin. Levy menestyi kuitenkin melko hyvin, ja pääsi top 5:teen independent -listalla.

Miten kuvailisit Sun Dialin soittamaa musiikkia aikaisemmin ja nyt?

Muutamat lehdet ovat maininneet vertailukohteena Nirvanan. Me olemme samaa sukupolvea kuin Nirvana, ja vaikka emme olekaan musiikillisesti tai mitenkään samanlaisia, mutta meillä on samat vaikuttimet ja sukupolvi -vaikkakin meihin on vaikuttanut psykedelia. Toivoisin ja uskon, että me olemme kehittäneet soundin jota pidetään Sun Dial -soundina. Joten en tiedä, vastasiko tämä kysymykseesi vai ei!

Pitäisikö nimenne kirjoitta Sun Dial vai Sundial?!

Tällä hetkellä pidämme Sun Dialista, koska siten se kirjoitettiin kolmella ensimmäisellä levyllä.

Onko sinulla suosikkia Sun Dialin levyjen joukossa? Onko levyä, josta et pidä niin kovin paljon? Jos on, niin mikä ja miksi?

Pidän Acid Yantrasta, koska siinä on kaikki Other Way Outin elementit, mutta soitettuna kunnon studiossa. Levy, josta pidän vähiten on Libertine. Se oli mielestäni ylituotettu, ja jälleen pidän enemmän demoista, jotka antavat oikeamman kuvan kappaleista.

Mikä Sun Dialin albumeista on myynyt eniten tähän asti?

Ymmärtääkseni Acid Yantra myi maailmanlaajuisesti 20,000 kappaletta.

On olemassa melko paljon Sun Dial harvinaisuuksia (promoja, sinkkuja, erivärisiä vinyylejä jne.). Sinun täytyy olla itsekin levyjenkeräilijä, minkälaisia bändejä keräilet?

Kyllä, Sun Dial näyttää olevan melko keräilty, ja saan aina sähköpostia ihmisiltä, jotka kyselevät tiettyjä formaatteja, joita en ole koskaan edes nähnyt! Kävin läpi kauden, jolloin keräilin kaikkia eri painoksia Piper at The Gates of Dawnista... Nyt keräilen vain kamaa, joka on kiinnostavaa, tai sitten minulla on eri kausia. Kuten tällä hetkellä, kun kerään kaikkea mikä liittyy Banana Splitsiin, Hanna-Barbera Recordsiin tai The Monkeesiin!

Perustitko levy-yhtiösi Acmen julkaistaksesi omaa kamaasi? Onko yhtiö omasi, vai onko sinulla kumppaneita? Onko Acme menestynyt?

Pistin sen pystyyn pääasiassa julkaistakseni Sun Dialia ja se laajeni sitten siitä. No, se on pyörinyt nyt 10 vuotta, ja jatkaa menoaan. Pidän siitä, että se voi olla olemassa valtavirran ulkopuolella.

Mikä oli Prescription -labelin 99 kappaleen rajoitettujen vinyylipainosten tarkoitus

Gary RamonGary Ramon: Prescription oli hyvä idea, mutta se oli lopulta toisen sarjan jälkeen vähän liikaa. Tarkoitus oli kopioida 60/70-lukujen privaattipainosten idea. Mutta tehdäksemme homman erilaiseksi, me pistimme kaikki artistit suunnittelemaan levynkannet itse. Minulla oli tuohon aikaan studio Lontoossa, jonka tarkoitus oli auttaa minua säveltämään ja keksimään uutta Sun Dialin levyä... Joten me vain kutsuimme sinne bändejä tekemään levyjä. Tavallaan se oli hullu idea, jota ei koskaan tule toistaa... Monet ihmiset tulivat pyytämään meitä tekemään kolmannen sarjan, mutta loppujen lopuksi huomasin, että se vei liikaa aikaa. Se oli hieno taiteellinen juttu tehdä, mutta taloudellisesti se oli vikatikki! Olen hieman ajatellut tehdä kolmannen sarjan jossain vaiheessa, mutta se tehtäisiin aivan eri tavalla -se olisi pakko tehdä!

"Live Drug" -albumin jälkeen Sun Dialista ei ole paljon kuulunut, ennen kuin nyt. Mitä tarkalleen tapahtui?

Meidän piti mennä Amerikkaan kiertueelle Echo & The Bunnymenin kanssa, ja viime hetkellä yhtye hajosi... he halusivat kaikki tehdä muita juttuja... Managerifirma ei halunnut puhua minulle ja sitten saimme kenkää Beggars Banquetilta, koska emme olleet myyneet tarpeeksi. Myöhemmin minulle selvisi, että olimme myyneet terveet 20,000 kappaletta Yantraa. Kyllästyin livenä ja bändissä soittamiseen, ja hankkiuduin auttamaan ja tuottamaan muita bändejä, jotka nauhoittivat Sun Dial -studiolla. Me teimme levyjä Hypnosiksen, Chemicalin (josta tuli myöhemmin Groop), Fantasyy Factoryyn, ja muiden kanssa. Hetkeksi aikaa viritimme siitä kaupallisen toiminnan ja meillä oli siellä nauhoittajia, ja oikeasti teimme muutaman levyn isojen levy-yhtiöiden bändeille.

Tämän lisäksi minulla oli Quad -joka oli myöskin lähinnä vai minä…eräänlainen ambient-elektroniikka -projekti, jossa oli myös kraut rock -vaikutteita. Olin nauhoitellut näitä juttuja 90-luvun alusta lähtien, ja julkaisin koosteen niistä Acmella. Teimme siitä vain vinyylipainoksen, ja se sai oikein hyvän vastaanoton. Julkaisin toisen albumin Prescriptionin kautta, haluaisin julkaista kolmannen albumin jossain vaiheessa tänä- tai ensivuonna.

Mitä olet puuhaillut 90-luvun lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa?

En oikeastaan pysähtynyt, koska paljon tapahtui yhä -ei vaan Sun Dialin kanssa. Pistin pystyyn uuden studion, joka on aivan kuin ensimmäinen studioni, Third Eye, paitsi että siinä on kunnon live -huone. Työskentelin Russell Barretin (vanha ystävä The Bikinis -yhtyeestä, ja viime aikoina Inner Sleevessä) ja David Jamesin (äänittäjämme Sun Dial -studiolla) kanssa uudessa projektissa nimeltään Velvet Sound, ja teimme kokonaisen levyllisen hyvin mielenkiintoisia instrumentaalisia soundtrackejä. Englannissa oli filmiyhtiö, joka aikoi käyttää sitä, mutta luullakseni se meni mönkään. Haluaisin julkaista sen jossain vaiheessa (tai joku muu), koska se on hieno levy. Itse asiassa miksasin uudelleen yhden kappaleista nimeltään "Wild Bug", joka päätyi b-puoleksi tuoreelle singlellemme. Tuotin Hypnosiksen toisen levyn Apple 13, ja soitin kitaraa ja bassoa sekä lauloin taustalauluja, ja soitin bassoa heidän kanssaan heidän Italian keikallaan vuonna 2001. Pikku hiljaa lähestyin Sun Dialin uudelleen pystyttämistä, ja livenä soittamista. Tein pienimuotoisen soolokeikan Lontoossa erään klubin avajaisissa vuonna 2000, ja myös Sun Dial teki pikku keikan Lontoossa 2001. Soitin myös Current 93:n kanssa heidän keikoillaan Bloomsbury Theatressa ja soitin kitaraa Attack Wave Pestrepellerin (yksi Prescriptionin yhtyeistä) keikalla ICA:ssa 2001. Joten tapahtumia oli paljon, mutta ei suoranaisesti.

Sun Dial soitti pitkästä aikaa Lontoossa Joulukuussa 2002. Voisitko kertoa meille jotain siitä, kiitos! Myös joitain live -nauhoituksia tehtiin, eikö niin?

Sain yhtäkkiä soiton, ja minulta kysyttiin, haluaisitko soittaa? Ja vastasin kyllä. Sitten menin paniikkiin, koska minulla ei ollut sillä hetkellä varsinaisesti kunnon bändiä eikä settiä -sitten päätin, että kokeilisimme soittaa Other Way Outin livenä, ja niin me teimme. Ei kokonaan, mutta minusta soitimme setin, josta olen tyytyväinen. Meillä oli Joolie Woods C93:sta koskettimissa/nauhureissa/viulussa, Laurence O'Tool akustisessa kitarassa ja koskettimissa, rummuissa Peter Dunton legendaarisesta T2:sta ja muista legendaarisista 60-luvun bändeistä, ja Moonus bassossa. Mukana oli myös toinen rinnakkaisbändini Quad -joka ei ollut koskaan aikaisemmin soittanut livenä. Meillä oli David Tibet C93:sta soittamassa harmonia. Meillä oli myös Hypnosis soittamassa... Joten voi sanoa, että kyseessä oli tavallaan Acme -ilta! Yritimme nauhoittaa koko keikkamme, mutta johtuen joistain väärinymmärryksistä, vai pieni osa settiämme tuli nauhalle. Koko Quadin keikka nauhoitettiin, ja uskoisin, että siitä saisi jossain vaiheessa hyvän live -levyn.

Uusi albuminne Zen for Sale julkaistaan pian. Keitä levyllä soittaa? Miten kuvailisit sitä? Mitä kappaleita sillä on?

Gary RamonGary Ramon: Uusi levymme Zen for Salme on toivoaksemme ulkona toukokuun lopussa/kesäkuun alussa. Keitä siinä on? Moonis soittaa sillä bassoa, Joolie Woods viulua ja nauhureita, ja Laurence O'Toole soittaa levyllä jonkun verran akustista kitaraa. David James, joka ei ole varsinaisesti yhtyeessä, mutta oli nauhoittajamme Sun Dial -studiossa, oli nauhoittamassa suurimman osan myös tästä levystä. Kokoonpano albumia varten oli melko joustava -kyse oli siitä, kuka sattui olemaan paikalla oikealla hetkellä tullakseen mukaan, koska se nauhoitettiin pitkän ajan kuluessa...kahden vuoden aikana, itse asiassa. "Out of Space Out of Time" -single on levyllä. Muita kappaleita ovat mm "Acid Test"...jonka teimme aivan ensimmäiseksi, se oli kirjaimellisesti sounditesti, josko kaikki toimii -ja me päätimme, että se kuuluu levylle. Voit kuulla, että kappaleen alku puuttuu, koska me vain laittelimme siinä vehkeitä päälle! Levyllä on muutama melodinen, avaruudellinen kappale kuten "Blue Sugar" ja "Tumbling Down" ja raskaampia kuten "Open Your Eyes", joka on kuin levyn vastine kappaleelle "Exploding in Your Mind". Musiikillisesti se on lähinnä Other Way Outin filosofiaa olematta kopio siitä levystä, koska ei ole mitään järkeä yrittää luoda jotain uudestaan, enkä voisi tehdä sitä. Sanoisin, että levy on suppeampi kuin OWO. Sillä ei ole esim. yhtään 10:n minuutin kappaletta, mutta muutama pidempi kappale löytyy: yksi kestää 7 minuuttia ("Blue Sugar") ja "Supernatural Man" kestää 6 ja puoli minuuttia... Mielenkiintoista on, että parin vuoden takaisista C93 -keikoista lähtien kitaransoittotyylini on muuttunut melodisemmaksi tälle levylle kuin koskaan -käytän nyt reippaasti slidea. Ja se on hienoa, koska minusta soolojen täyty sanoa jotain, eikä vain olla siellä vain sen takia, että kitarasooloja pitää olla. Joten olen tyytyväinen albumiin, ja minusta tuntuu, että se on paras levymme ja psykedeelisin sitten Other Way Outin.

Olen kuullut, että uusi albumi olisi alunperin nauhoitettu jo niinkin aikain kuin 1997/98, mutta on nyt nauhoitettu uudestaan. Miksi et julkaissut sitä jo silloin?

Me aloimme tehdä seuraavaa levyämme, kun Live Drug julkaistiin, vain Craig Adrienne ja minä. Minulla oli läjäpäin biisejä valmiina -itse asiassa levy, joka nauhoitettiin 1996-97 aikana -ja annoin matskut manageritoimistolleni odottaen, että he hoitaisivat meille sopimuksen, mutta mitään ei tapahtunut. Joten minä vain kyllästyin siihen kaikkeen, ja pistin biisit hyllylle, missä ne ovat pysyneet julkaisemattomina. Kuuntelin ne kaksi vuotta sitten tarkistaakseni, voisinko käyttää mitään niistä, ja tulin siihen johtopäätökseen, että viba oli kadonnut niistä. Ja halusin aloittaa uudestaan, minkä teinkin. Loppujen lopuksi nauhoitimme vain kaksi noista '96/'97 -kappaleista, ja vain "Believe in The Spaceman" ja "Tumbling Down" päätyivät albumille. Teoriassa meillä oli tarpeeksi kappaleita kolmoislevyä varten, mutta mielestäni ne eivät toimi, jollei nimesi satu olemaan George Harrison ja levysi nimeltään "All Things Must Pass"!

Acme tulee uudelleenjulkaisemaan Other Way Outin toukokuussa. Eikä siitä ole jo tarpeeksi painoksia? Siitä täytyy olla jo noin puolisen tusinaa eri versiota? Tuleeko levylle julkaisemattomia kappaleita bonusmateriaaliksi?

Se on uudelleenjulkaistu noin kahdeksan kertaa, kaikkina eri formaatteina, mutta se ei ole ollut saatavilla Englannissa noin kuuteen, seitsemään vuoteen. Ja nyt, kun kiinnostus bändiin on taas herännyt, me aloitamme ohjelman, jonka tarkoituksena on saattaa kaikki vanhat levyt taas kauppoihin. Kumma juttu, mutta se, ettemme ole tehneet mitään, on oikeastaan auttanut meitä! Ihmiset, jotka eivät tietäneet levystä sen julkaisun aikaan, ovat nyt alkaneet kiinnostua, joten se on mahtavaa! Mojo -lehti lähestulkoon käski minun hoitaa levy taas markkinoille! Ensimmäiset CD-painokset OWO:sta otettiin masternauhojen kopiosta, ensimmäinen Acmen rajoitettu painos vuodelta 1994 sisälsi ensimmäisen todellisen edition, joka oli otettu alkuperäisistä nauhoista. Tälle versiolle olemme koonneet kaikki saatavilla olevat kappaleet ja materiaalin levyn sessioiden ympäriltä, sisältäen muutamia kappaleita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet saatavilla. Joten se on mielestäni paras, täydellisin editio tähän mennessä.

Acme on julkaissut uudelleen paljon klassisia proge/psyke -levyjä 60-luvun lopulta ja 70-luvun alusta, sekä jonkun verran julkaisematonta materiaalia näiltä bändeiltä. Kuka päättää, mitä te pistätte ulos, ja miten olette tutustuneet näihin kaikkiin vanhoihin tyyppeihin?

Se, mitä jakelijamme sanovat, ratkaisee tiettyyn pisteeseen asti, mitä julkaisemme. Me lisensoimme materiaalia joko muilta levy-yhtiöiltä, tai joskus myös itse bändeiltä. Joskus bändit myös ottavat yhteyttä meihin, tai muut yhtiöt eivät halua julkaista levyä itse, vaan kysyvät meiltä, josko me haluaisimme tehdä sen.

Rakastan kaikkia "moderneja" bändejä, joita Acme on julkaissut (Polyphemus, Chemical, Spiral Sky, Hypnosis…). Ovatko nämä kaikki kavereitasi, vai miten olet tavannut nämä bändit? Onko uusilta bändeiltä tulossa lisää julkaisuja?

Gary RamonGary Ramon: Tietysti he ovat ystäviäni. Taitaa olla hyvin harvinaista, että julkaisisin materiaalia bändiltä, jota en tunne, tai en olisi tuntenut jo jonkin aikaa… Kyllä, suunnitteilla on uusia levyjä… Tulossa on uusi levy The Bikinis -yhtyeeltä. Tämä on retrospektiivinen juttu, ja heillä on myös Sun Dial -yhteys, koska useat bändin tyypit olivat varhaisessa Sun Dialissa, ja Bikiinien ensimmäinen 12-tuumainen EP (nykyään törkeän kallis harvinaisuus) julkaistiin samaan aikaan ja samalla levymerkillä kuin ensimmäinen Sun Dial. He tekivät kokonaisen levyn, joten on hienoa saada kaikki oikeaan näkökulmaan. Myös bändiltä nimeltään Great Green on toivottavasti tulossa levy. Bändin päämies soitti myös jonkin aikaa koskettimia Sun Dialissa.

Milloin www.sundial.org.uk on toiminnassa?

Hyvä kysymys. Varmaankin niin pian, kuin mahdollista!

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi Sun Dialin varalle?

Luulisin, että haluaisimme tehdä Euroopan kiertueen myöhemmin tänä vuonna. Se on mahdollista, ja meillä on taas yksi keikka sovittuna Lontoossa Camden Underworldissä lauantaina 21. kesäkuuta, jota seuraa (luulisin) festivaaliesiintyminen Italiassa 29./30. kesäkuuta, ja mahdollisesti myöhemmin toinen keikka Bolognassa. Uskon, että julkaisemme myös toisen singlen. Emme koskaan soittaneet paljon keikkoja ennen kuin lopetimmekaan (luulen, että alle 60), joten en usko, että tulemme soittamaan vain soittamisen takia. Olen sitä mieltä, että keikat ovat vähän erityisempiä.

Onko tarkoitus julkaista lähiaikoina mitään muuta Sun Dialiin liittyvää materiaalia?

Kuten mainitsin, haluaisin julkaista kolmannen Quad -albumin jossain vaiheessa… Sitten on Velvet Sound -albumi, joka on vain liian hyvä jäädäkseen julkaisematta, ja tietysti The Bikinis -albumi myös.

Onko mitään muuta, mitä haluaisit lisätä?

Olkoon kanssanne.

Miljoonat kiitokset Garylle, että löysi aikaa vastatakseen kysymyksiini! Muistakaa ostaa uusi levy, kun se julkaistaan. Lisäksi, jos et vielä omista Other Way Out:ia, tämä uusi uudelleenjulkaisu on täydellinen tilaisuus hankkia todellinen klassikko! Voimme vain toivoa, että näemme Sun Dialin joku päivä myös Suomessa…

[ takaisin alkuun ]

line
zone

© 2001–2010 www.unimeri.com